Tilitoimistojen sesonkiaika huipentuu tavanomaisesti huhtikuun loppuun mentäessä, jolloin veroilmoitusten antamisen määräaika umpeutuu suurimmalla osalla yrityksistä. Tilintarkastusta suoritettaessa veroilmoitusta ei yleensä ole vielä jätetty, eikä veroilmoituksen laadintatekniikkaan tilintarkastuksen yhteydessä tyypillisesti kiinnitetä suurta huomiota. Virheellisesti tai huolimattomasti täytetyt veroilmoitukset kantautuvatkin tilintarkastajan tietoisuuteen usein jälkijunassa.
Kysyimme Talousvahvistus Oy:n KHT-tilintarkastaja Timo Postilta, millaisia huomioita tai vinkkejä hän viime vuosien havaintojensa pohjalta antaisi veroilmoitusten laadintaan. Käsittelimme lyhyesti myös sitä, miten tammikuun lopussa eduskunnassa hyväksytty tulolähdejaon poistaminen jatkossa vaikuttaa yhteisöjen verotukseen.
1. Tietojen täsmällisyys varojen arvostamisessa
Tyypillinen veroilmoitustekninen havainto liittyy varojen arvostamiseen erityisesti sellaisten yhtiöiden kohdalla, joiden varoihin sisältyy
- kiinteistöjä,
- rakennelmia
- tai arvopapereita.
Laki varojen arvostamisesta verotuksessa sisältää tarkemmat määräykset varojen arvostamisesta osakeyhtiön nettovarallisuutta laskettaessa. Lain toisessa luvussa mainitaan, että muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvat julkisesti noteeratut arvopaperit ja sijoitusrahasto-osuudet sekä noteeraamattomat osakkeet arvostetaan niiden yhteenlaskettuun verovuotta edeltävän vuoden vertailuarvoon, jos se on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi.
Samoin muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluva kiinteistö, rakennus ja rakennelma arvostetaan verovuotta edeltävän vuoden vertailuarvoon, jos se on poistamatonta hankintamenoa suurempi. Vertailuarvona käytetään verotusarvoa.
Mikäli tilikausi on päättynyt 30.9. tai sitä ennen, vertailuarvona käytetään verovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden vertailuarvoa. Yksityiskohtaisemmat tiedot varojen arvostamisesta ovat luettavissa laki varojen arvostamisesta toisesta luvusta.
Miksi asiaan siis kannattaa kiinnittää huomiota?
Käytännössä yllä kuvattujen tietojen täsmällisellä ilmoittamisella voi olla huomattava vaikutus osakeyhtiön nettovarallisuuden laskentaan, joka puolestaan vaikuttaa varojenjaon suunnitteluun sekä osakkaiden verotukseen.
Koska edellä kuvatut osakeyhtiön varat arvostetaan kuitenkin aina vähintään niiden poistamattomaan hankintamenoon, ei vertailuarvojen täyttäminen veroilmoituksella missään tapauksessa laske yhtiön nettovarallisuutta.
2. Myös mikro- tai pienyritys voi hyötyä konserniavustuksen käytöstä
Konserniavustus ymmärretään tavanomaisesti suurten yhtiöiden ja konsernien työkaluksi tuloksen tasaamiseksi konserniyhtiöiden välillä. Konserniavustusta koskeva lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä määräyksiä lakia soveltavan yhtiön kokoluokkaan liittyen, joten konserniavustusta voivat hyödyntää myös pien- ja mikroyritykset.
Konserniavustus luetaan antajansa verotuksessa kuluksi ja saajan verotuksessa tuotoksi sinä verovuonna, jona se on suoritettu. Avustuksella on mahdollista keventää konserniyhtiöiden kokonaisverorasitusta sekä tehostaa varojen jakoa osakkaille.
Konserniavustuksen edellytykset ovat seuraavanlaiset:
- Saaja ja antaja harjoittavat liiketoiminta.
Tulolähdejaon poistumisen myötä riittänee, että molempia verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti.
- Kotimainen osakeyhtiö tai osuuskunta (emoyhteisö) omistaa vähintään 90 % toisen kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan (tytäryhteisö) osakepääomasta tai osuuksista.
- Meno- ja tulokirjaukset on tehty antajan ja saajan kirjanpidossa.
- Konserniavustus ei saa ylittää elinkeinotoiminnan tulosta ennen konserniavustuksen vähentämistä.
- Konsernisuhde antajan ja saajan kesken on kestänyt koko verovuoden,
- sekä antajan että saajan tilikaudet päättyvät samanaikaisesti, ja
- ettei antaja eikä saaja ole elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettu talletuspankki eikä luotto-, vakuutus- tai eläkelaitos.
Tulolähdejaon poistumisen myötä konserniavustuksen hyödyntäminen saattaa tulla kyseeseen aiempaa useammin.
3. Perustajaurakointia koskevan lainsäädännön tuntemuksessa usein petrattavaa
Rakentamismarkkinan käydessä kuumana yhä useammat yhtiöt ovat siirtyneet harjoittamaan perustajaurakointia suurten katteiden ja voittojen toivossa.
Perustajaurakointia koskevan verolainsäädännön tuntemus on kuitenkin usealla yrityksellä sekä yrittäjällä melko hataralla pohjalla, minkä seurauksena veroilmoituksetkin täytetään usein virheellisesti.
Kirjanpitolautakunta on antanut 5.6.2017 yleisohjeen, jonka mukainen kirjauskäytäntö yhtenäistää kirjanpidon ja verotuksen välistä menettelyä jatkossa. Uuden yleisohjeen mukaiseen kirjanpitokäytäntöön siirtymiseen liittyy kuitenkin siirtymäaika, jonka seurauksena usean yhtiön osalta kirjanpidollinen ja verotuksellinen perustajaurakoinnin käsittely voivat erota huomattavasti toisistaan.
Verotuksessa ja siirtymäajan päättyessä myös kaikkien perustajaurakointia harjoittavien yhtiöiden tilinpäätöksissä tulee pääsäännön mukaan tulosvaikutteisena huomioida seuraavat osa-alueet erillisinä:
- Rakennusurakka (tuloutetaan kun urakka luovutetaan tai osatuloutetaan).
- Osakkeiden kauppahinta tuloutuu kokonaisuudessaan perustajaurakoitsijalle sitovan sopimuksen tekemishetkellä, ja rakennusrahastosuoritukset huomioidaan myytyjen osakkeiden hankintamenona.
- Tonttikauppa tuloutuu, kun se luovutetaan asunto- tai kiinteistöosakeyhtiölle.
Uusi yleisohje pohjautuu ajatukseen perustajaurakoitsijan ja kohdeyhtiön erillisyydessä, kun taas aikaisemman kirjauskäytännön mukaan perustajaurakoitsijan ja kiinteistöyhtiön väliset tapahtumat on eliminoitu.
Näin ollen kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä esitetty liikevaihto sekä kustannusrakenne voivat poiketa huomattavasti toisistaan, minkä lisäksi katteen tuloutuminen voi verotuksessa ajoittua eroavasti kirjanpidon katteen tuloutumiseen nähden.
+ Lyhyt katsaus tulevaan: mitä tulolähdejaon poistamiseen liittyen kannattaa huomioida?
Yhteisöjen tulolähdejako yksinkertaistuu verovuodesta 2020 alkaen. Tulolähdejaon poistamisen myötä tuloverolain mukaan verotettava henkilökohtainen tulolähde poistuu ja jatkossa yhteisöjen verotus toimitetaan poikkeuksia lukuun ottamatta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Lakimuutoksella ei ole kuitenkaan vaikutusta elinkeinotoiminnan käsitteeseen, vaan elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan jatkossakin liike- ja ammattitoimintaa.
Lakimuutos tulee voimaan 1.7.2019 ja uudistuneita säännöksiä sovelletaan verovuodesta 2020 alkaen. Mikäli yhteisön tilikausi näin ollen päättyy 1.1.2020 tai sen jälkeen, yhteisön verotus toimitetaan kokonaan elinkeinoverolain mukaisesti. Näin ollen muutos koskee jo sellaisia vuonna 2019 alkaneita tilikausia, jotka poikkeavat kalenterivuodesta.
Tulolähdejaon poistamisen jälkeen muun muassa seuraavilla yhteisöillä voi poikkeuksellisesti olla jatkossakin kolme tulolähdettä:
- yleishyödylliset yhteisöt,
- julkisyhteisöt,
- asunto-osakeyhtiöt &
- keskinäiset kiinteistöyhtiöt.
Lakimuutoksella on vaikutuksia ennen muutosta syntyneisiin vahvistettuihin tappioihin. Voimassa olevan lain mukaan vahvistettuja tappioita on voinut hyödyntää ainoastaan tulolähdekohtaisesti.
Lakimuutoksen jälkeen henkilökohtaisen tulolähteen vahvistetut tappiot ja luovutustappiot voidaan vähentää elinkeinotoiminnan tulolähteestä. Vähentämättä olevat henkilökohtaisen tulolähteen tappiot voidaan huomioida ennakkoveroissa ja niihin on mahdollista hakea muutosta 1.7.2019 alkaen.