Toiminimen verotus lyhyesti – miten yksityinen elinkeinonharjoittaja maksaa veronsa?

Julkaistu: 24.5.2024. Muokattu viimeksi: 24.5.2024.
Toiminimen verotus lyhyesti – miten yksityinen elinkeinonharjoittaja maksaa veronsa?

Kirjanpitäjä on uudelle toiminimiyrittäjälle kullanarvoinen apu verotukseen liittyvissä kysymyksissä, mutta perusasiat on silti hyvä ymmärtää myös itse. Tässä artikkelissa käymme läpi olennaisimmat asiat toiminimen verotuksesta niin tuloverojen kuin arvonlisäveron näkökulmasta.


eTasku logo

Toiminimiyrittäjä! Lähetä kuitit kirjanpitäjälle helpoimmalla mahdollisella tavalla

Yli 90 % palvelua testanneista yrittäjistä jatkaa eTaskun käyttöä maksuttoman kokeilukuukauden jälkeen.

Tutustu hyötyihin ->

Esimerkki toiminimen verotuksesta

Toiminimen verotus on helpoin käsitellä yksinkertaistetun esimerkin avulla.

Oletetaan, että toiminimiyrittäjän liikevaihto eli myynti on vuoden aikana 40 000 euroa. Yritystoimintaan liittyviä kuluja on yhteensä 10 000 euroa.

Jäljelle jäävästä 30 000 euron tuloksesta yrittäjä saa vielä automaattisesti 5 prosentin yrittäjävähennyksen. Kyseessä on pienyrittäjille tarkoitettu veroetuus eli käytännössä saat viisi prosenttia tuloksesta verovapaana.

Näin ollen toiminimen verotettava tulos on 28 500 euroa. Lähtökohtaisesti tulos verotetaan ansiotulona yhdessä yrittäjän muiden mahdollisten ansiotulojen kanssa.

Mikäli toiminimiyrittäjälle olisi kertynyt edellisiltä vuosilta vahvistettuja tappioita, myös ne vähennetään positiivisesta tuloksesta ennen yrittäjävähennyksen tekemistä.

Uuden toiminimiyrittäjän on tärkeä sisäistää, että myös muut mahdolliset tulot esimerkiksi palkkatöistä vaikuttavat yritystoiminnan tuloista maksettavan veron määrään. Mitä isommat ansiotulot, sitä isommaksi henkilökohtainen veroprosentti nousee. Myös starttiraha on veronalaista ansiotuloa.

Osa tuloksesta voidaan tietyin ehdoin verottaa pääomatulona

Jos toiminimen yritystoimintaan on kertynyt nettovarallisuutta, osa tuloksesta voidaan verottaa pääomatulona. Pääomatuloista maksettava vero on 30 prosenttia tai 34 prosenttia yli 30 000 euron menevältä osuudelta.

Miten toiminimen tulos jakautuu ansiotulo- ja pääomatulo-osuuksiksi?

Toiminimen tuloksesta eli yritystulosta pääomatulona voidaan verottaa korkeintaan 20 prosenttia vastaava osuus elinkeinotoiminnan verovuotta edeltävän verovuoden nettovarallisuudesta. Yritystoiminnan aloittamisvuodelta nettovarallisuus kuitenkin lasketaan verovuoden päättymishetken tilanteen mukaan.

Nettovarallisuuteen luetaan liiketoiminnan käytössä olevat varat, kuten esimerkiksi myytävien tuotteiden varasto, koneet, kalusto, myyntisaamiset ja käteisvarat. Pankkitilillä makaavia rahoja tai yrittäjän yksityisomaisuutta ei lueta nettovarallisuuteen. Auto tai asunto voi olla osa toiminimen nettovarallisuutta, jos käytöstä yli 50 prosenttia on yritystoiminnan osuutta.

Nettovarallisuus saadaan, kun näistä varoista miinustetaan yritystoiminnan velat. Tämän jälkeen nettovarallisuuteen lisätään vielä 30 prosenttia verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetuista palkoista.

Toiminimiyrittäjä ei voi maksaa palkkaa itselleen tai puolisolleen, joten nettovarallisuuden palkkaosuus ei koske yksinyrittäjiä, jotka eivät ole palkanneet ulkopuolista apua. Käytännössä nettovarallisuus on tällöin varat miinus velat.

Jos toiminimen tulos olisi edeltävässä esimerkissä mainittu 28 500 euroa ja toiminimen nettovarallisuus 5000 euroa, tuloksesta enintään 1000 euroa (eli 20 % 5000 eurosta) voitaisiin verottaa pääomatulona. Loppuosuus 27 500 verotetaan ansiotulona.

Toiminimiyrittäjä (tai hänen kirjanpitäjänsä) voi halutessaan vaatia veroilmoituksella, että pääomatulona verotettava osuus tiputetaan 10 prosenttiin tai että tulos verotetaan kokonaan ansiotulona. Verotuksellisesti edullisin vaihtoehto kannattaa selvittää yhdessä kirjanpitäjän kanssa, jos liiketoimintaan on kertynyt nettovarallisuutta.

Usein toiminimiyrittäjillä liiketoiminnan nettovarallisuus on sen verran pieni, että tulos verotetaan yleensä joko valtaosin tai kokonaan ansiotulona.

Tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos toiminimiyrittäjän liiketoimintaan sisältyy kymmenientuhansien eurojen arvosta koneita ja kalustoja tai jos esimerkiksi yrittäjän asunto lasketaan mukaan nettovarallisuuteen.

Osakeyhtiö on lähtökohtaisesti toiminimeä parempi yritysmuoto, jos liiketoimintaan sitoutuu paljon varallisuutta tai jos tarkoituksena on palkata ulkopuolisia työntekijöitä.

 

Mitä tarkoittavat toiminimen verovähennykset?

Usein kuulee puhuttavan, että yrittäjät voivat laittaa tiettyjä hankintoja niin sanotusti firman piikkiin. Tällöin kyse on yritystoiminnan vähennyskelpoisista kuluista, joita on väistämättä kaikilla yrittäjillä.

Toiminimiyrittäjä joutuu yleensä maksamaan esimerkiksi

Nyrkkisääntö on, että kulu on vähennyskelpoinen, kun se liittyy yritystoiminnan tulon hankintaan tai sen säilyttämiseen. Kulut vaihtelevat tietysti paljon riippuen siitä, millä toimialalla yrittäjä paiskii hommia.

Yritystoiminnan kulut ovat toiminimelle vähennyskelpoisia, mikä tarkoittaa, että ne pienentävät toiminimen verotettavaa tulosta. Jos yritystoimintaan liittyvät kulut ovat esimerkiksi 10 000 euroa vuodessa, toiminimen tulos pienenee tämän verran. Tällöin yrittäjä maksaa tuloveroa hieman pienempään tulokseen perustuen, jolloin myös maksettavan veron määrä tietysti vähenee.

Kaikista yritystoiminnan kuluista pitää napata talteen kuitti tai muu oston todentava tosite. Kun pidät kaikkein pienimpiäkin ostoja koskevat kuitit tallessa, varmistat, että saat vietyä kaikki kulut kirjanpitoon ja sitä kautta veroilmoitukseen. Näin et päädy maksamaan veroja yhtään enempää kuin on tarve.

Olemme kirjoittaneet myös laajemman artikkelin toiminimen verovähennyksistä.

eTasku logo

Pidä huoli kuiteista, jotta saat kaikki verovähennykset talteen

Yli 90 % kuittisovellustamme testanneista yrittäjistä jatkaa eTaskun käyttöä maksuttoman kokeilukuukauden jälkeen.

Tutustu hyötyihin ->

Jätä riittävästi rahaa sivuun tuloverojen maksamista varten

Muista, että omaan henkilökohtaiseen käyttöön (esimerkiksi ruokaan tai vuokranmaksuun) nappaamasi raha toiminimen tililtä ei ole yritystoiminnan vähennettävä kulu. Tilille tulevasta rahasta pitää siis osata jättää riittävä summa jemmaan tuloverojen maksamista varten.

Tavallisissa palkkatöissä olet tottunut siihen, että työnantaja nappaa sinulle maksettavasta palkasta automaattisesti pois ennakonpidätyksen eli etukäteen maksettavien tuloverojen osuuden verokorttisi mukaisesti.

Toiminimiyrittäjänä sinun pitää itse (tai kirjanpitäjän avustamana) huolehtia siitä, että maksat yritystoiminnan tuloista veroa – katsotaan seuraavaksi, millä eri tavoilla voit asian hoitaa.

 

Missä, milloin ja miten toiminimiyrittäjä maksaa veronsa?

Lähtökohtaisesti toiminimiyrittäjät maksavat veronsa ennakkoveroina pitkin vuotta. Ennakkovero on nimitys etukäteen maksettavalle tuloverolle. Ansiotulovero ja pääomatulovero ovat molemmat tuloveroja.

Jos olet uusi yrittäjä, arvioit yritystoiminnan alussa OmaVerossa toiminimen tuloksen (eli sen, mitä jää jäljelle yritystoiminnan kulujen jälkeen) ja maksat vuoden aikana veroa tähän arvioon perustuen. Eräpäivät ja maksettavat summat ovat nähtävillä OmaVerossa, jonka kautta voit myös maksaa verot.

Jos yliarvioit tuloksen, maksat vuoden aikana liikaa veroja, jotka saat toki myöhemmin takaisin veronpalautuksena. Mikäli asia on päinvastoin, täydennät puuttuvat verot joko lisäennakkona tai myöhemmin jäännösverona. Toiminimiyrittäjänä voit hakea lisäennakkoa verovuoden joulukuusta aina oman verotuksesi päättymiseen saakka.

Voit koska tahansa muuttaa tulosarviotasi OmaVerossa, jos se näyttää menevän pahasti metsään. Näin sinun ei tarvitse odotella veronpalautuksia tai maksaa myöhemmin suuria määriä lisäennakkoa.

Ennakkoveron yleinen eräpäivä on kuukauden 23. päivä. Tulosarviosta riippuen ennakkoveroa maksetaan joko joka kuukausi tai kahdesti, kolmesti tai kuudesti vuodessa.

Jos sinulla on kirjanpitäjä, voit valtuuttaa hänet huolehtimaan kaikista ennakkoveron laskemiseen ja maksamiseen liittyvistä asioista.

Verohallinnon verkkosivuilta löytyy veroprosenttilaskuri, jonka avulla voit viitteellisesti arvioida maksettavan veron määrää erilaisilla tulotasoilla. Muista laskuria käyttäessäsi huomioida myös muut mahdolliset tulosi, koska myös ne vaikuttavat siihen, paljonko toiminimen tuloksesta katoaa veroihin.

Laskurissa on oma paikkansa ennakkoveron alaisille ansiotuloille, joihin toiminimen yritystulon ansiotulo-osuus luetaan.

Pienimuotoisessa liiketoiminnassa toiminimen tulot voi arvioida myös verokortilla

Lähtökohta toiminimen verojen maksamiselle on ennakkovero. Verohallinto kuitenkin muistuttaa, että pienimuotoisessa toiminnassa toiminimen tulot voidaan huomioida myös suoraan verokortilla.

Tämä voi olla tilanne esimerkiksi sivutoimisella toiminimiyrittäjällä. Tällöin yrittäjä muuttaa verokorttiaan niin, että päätyöstä tulevan palkan lisäksi myös toiminimellä tienattava tulos on huomioitu. Tällä tavoin verojen maksaminen yritystoiminnasta tulevista ”lisätienesteistä” tulee huomioitua samassa yhteydessä palkasta maksettavan veron kanssa.

Sivutoiminen yrittäjä voi toki halutessaan pitää toiminimen tulot erillään verokortista ja hakea normaaliin tapaan ennakkoveroa OmaVerossa. Tällöin ennakkoverohakemuksessa pitää muistaa huomioida myös päätyön tulot, koska toiminimen tulos verotetaan yhdessä yrittäjän muiden tulojen kanssa.

 

Toiminimen verotus osakeyhtiöön verrattuna – mikä on ero?

Kuten jo edellä käytiin läpi, kaikki toiminimen tulot kulujen ja vähennysten jälkeen verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona yhdessä muiden tulojen kanssa.

Jos myyntiä on paljon ja kuluja vähän, tulot ja sitä myötä yrittäjän henkilökohtainen veroprosentti nousevat automaattisesti korkeiksi aivan samaan tapaan kuin normaaleissa palkkatöissä hyvin tienaavalla henkilöllä.

Tällaisissa tilanteissa osakeyhtiö tarjoaa yrittäjälle paremmat mahdollisuudet optimoida ja jaksottaa verotustaan. Osakeyhtiöstä yrittäjä voi nostaa itselleen palkkaa haluamansa summan, joka verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena ansiotulona oman veroprosentin mukaisesti.

Ylijäävän osuuden yrittäjä voi jättää osakeyhtiön voitoksi, josta yhtiö maksaa 20 prosentin yhteisöveron. Yrittäjän nostama palkka on osakeyhtiölle kulu, joten se pienentää yhtiön tulosta, jolloin myös yhteisöveroa maksetaan vähemmän.

Osakeyhtiöstä yrittäjä voi nostaa myös osinkoja, jos yhtiöön on kertynyt voittovaroja. Mitä enemmän yhtiöön kerrytetään varallisuutta, sitä isompi osuus osingoista on mahdollista nostaa huojennettuna eli matalammin verotettavana osinkona. Maksetut osingot eivät kuitenkaan ole palkan tavoin vähennyskelpoisia kuluja osakeyhtiölle.

Osakeyhtiön verotukselliset hyödyt korostuvat pitkällä aikavälillä, jos tulosta syntyy vuodesta toiseen ja yhtiön varallisuus kasvaa. Osakeyhtiön voi ajatella ikään kuin säästöpossuna, jonne yrittäjä voi jättää rahaa, jota hän ei tarvitse heti itse käyttöönsä. Palkan ja osingon suhdetta kannattaa käydä läpi yhdessä kirjanpitäjän kanssa.

Osakeyhtiössä yrittäjällä on lisäksi mahdollisuus hyödyntää palkanmaksun luontoisetuja, kuten auto-, puhelin- ja lounasetua. Yrittäjän kannattaa myös muistaa nostaa osakeyhtiöstään verottomat matkakorvaukset aina, kun työmatkoja koskevat ehdot täyttyvät.

Milloin kannattaa vaihtaa osakeyhtiöön?

Ei ole olemassa tarkkaa absoluuttista tulosrajaa, jonka jälkeen toiminimiyrittäjän olisi aina automaattisesti kannattavaa vaihtaa osakeyhtiömuotoon.

Karkean euromääräisen haarukan kuulet alapuolella näkyvältä videolta. Asiaan vaikuttaa kuitenkin suuresti esimerkiksi yrittäjän rahannostotarve sekä se, onko vastaavaa tulosta syytä odottaa myös tulevina vuosina.

Katso videolta tiiviit vastaukset yleisimpiin yritysmuodon vaihtoa koskeviin kysymyksiin.

Sivutoimisen toiminimiyrittäjän verotus

Osakeyhtiö voi tilanteesta riippuen olla hyvä yritysmuoto myös sivutoimiselle yrittäjälle, joka tienaa hyvin palkkatyössä. Kaikki toiminimen tulot verotetaan yhdessä yrittäjän muiden tulojen kanssa, joten lisäansioista iso osa uppoaa tuloveroihin, jos yrittäjällä on jo valmiiksi korkeat ansiot päätyöstään.

Aivan pienen verosäästön takia osakeyhtiö ei kuitenkaan välttämättä ole mielekäs yritysmuoto, koska perustaminen on toiminimeä kalliimpaa ja yleensä myös kirjanpito- ja pankkikulut ovat isommat kuin toiminimiyrittäjillä.

Osakeyhtiöiltä vaaditaan aina kahdenkertainen kirjanpito, tilinpäätös ja yritystili. Myös osakeyhtiön lopettaminen on huomattavasti toiminimen alasajoa pitkäkestoisempi ja kalliimpi toimenpide. Siksi osakeyhtiön perustaminen hyvin pienimuotoisen toiminnan pyörittämistä varten ei välttämättä ole mielekästä monille uusille yrittäjille.

Yritysmuodon valintaa ja toiminimen ja osakeyhtiön eroja olemme käsitelleet tarkemmin laajemmassa artikkelissa. Verotuksen ja kirjanpidon velvoitteiden lisäksi valinnassa pitää huomioida myös riskienhallintaan ja yrityksen tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvät kysymykset.

 

Toiminimen arvonlisäverovelvollisuus lyhyesti

Tässä artikkelissa on tähän asti käsitelty toiminimiyrittäjän tuloverotusta eli tuloista maksettavia veroja, joita ansiotulovero ja pääomatulovero ovat. Yli 15 000 euroa liikevaihtoa tekeviä toiminimiyrittäjiä koskee myös arvonlisäverovelvollisuus muutamia poikkeustoimialoja lukuun ottamatta.

Jos olet arvonlisäverovelvollinen, liityt alv-rekisteriin ja sen jälkeen lisäät arvonlisäveron myymiesi tuotteiden tai palveluiden hintaan. Käytännössä keräät siis arvonlisäveroa asiakkailtasi.

Syksystä 2024 lähtien yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 25,5 prosenttia ja sitä ennen vanha tuttu 24 prosenttia. Tiettyjä tuotteita tai palveluita koskevat alennetut verokannat ovat 14 ja 10 prosenttia.

Asiakkaat maksavat arvonlisäveron sinulle osana veloittamaasi hintaa, ja sinä tai kirjanpitäjäsi tilitätte arvolisäveron eteenpäin Verohallinnolle OmaVerossa. Ennen arvonlisäveron maksamista voit kuitenkin vähentää myyntien alveista omiin ostoihisi sisältyneet alvit. Katsotaan esimerkki.

Toiminimen myynti vuoden aikana on 40 000€ + alv 25,5 % = 50 200 euroa. Saat toiminimesi tilille vuoden aikana rahaa kyseisen summan.

Yritystoimintaan liittyviä ostoja puolestaan on 10 000€ + alv 25,5 % = 12 550 euroa.

Kun myyntien arvonlisäveroista (10 200€) vähennetään ostojen arvonlisäverot (2550€), vuoden aikana maksettava arvonlisävero on 7650 euroa.

Tuloverotuksen kannalta mikään ei muutu verrattuna artikkelin alusta löytyvään esimerkkiin. Toiminimen verotettava tulos on 28 500 euroa eli 40 000 – 10 000 – 5 prosentin yrittäjävähennys. Tämä tulos jakautuu ansiotulona ja pääomatulona verotettavaksi elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden perusteella.

Uuden arvonlisäverovelvollisen toiminimiyrittäjän on tärkeä sisäistää, että omalle tilille tulevat maksut asiakkailta sisältävät arvonlisäveron. Alv ei ole omaa rahaa, vaan ainoastaan matkalla verottajalle oman tilisi kautta. Tuloveroihin uppoavan rahan lisäksi muista siis jättää säästöön myös arvonlisäveron osuus.

Missä ja milloin arvonlisäverot maksetaan?

Lähtökohta on, että arvonlisäverot maksetaan joka kuukausi. Yleinen eräpäivä on kuukauden 12. päivä. Esimerkiksi tammikuulta kertyneet alvit pitää maksaa viimeistään maaliskuun 12. päivä ja helmikuun alvit viimeistään huhtikuun 12. päivä.

  • Alle 100 000 euron liikevaihdolla alvit voi kuitenkin maksaa neljännesvuosittain.
  • Alle 30 000 euron liikevaihdolla voit valita ilmoituskaudeksi neljännesvuoden tai ilmoittaa alvit vain kerran vuodessa.

Jälkimmäisessä tapauksessa arvonlisäverot maksetaan seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Esimerkiksi arvonlisäverot vuodelta 2024 ilmoitettaisiin ja maksettaisiin tällöin viimeistään 28.2.2025.

Arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan OmaVero-palvelussa. Voit jättää alv-ilmoitukset kirjanpitäjälle, jos olet sellaisen hankkinut.

Alv-rekisteriin voi liittyä, vaikkei 15 000 euron liikevaihtoraja ylittyisi. Tällöin yrittäjä voi vähentää ostojen arvonlisäverot omien myyntien alveista.

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuulumaton toiminimiyrittäjä ei lisää arvonlisäveroa myymiensä tuotteiden tai palveluiden hintaan. Tällöin arvonlisäveroa ei myöskään ilmoiteta tai makseta, eikä ostojen arvonlisäveroja voi vähentää.

Arvonlisäverotuksen muutokset syksyllä 2024 ja vuodenvaihteessa 2025

Alla tiivistelmä olennaisimmista muutoksista, joita alv-velvollisuuteen on tulossa:

  • Yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin näillä näkymin syksyllä 2024. Myös tietyt tuotteet ja palvelut ovat nousemassa 10 prosentin verokannasta 14 prosentin alv-kantaan vuodenvaihteessa 2025.
  • Alv-velvollisuuden alaraja pysyy 15 000 eurossa, mutta vuodesta 2025 alkaen rajaa tarkastellaan kalenterivuosittain eikä tilikauden liikevaihtoon perustuen. Lisäksi jatkossa huomioidaan kuluvan kalenterivuoden lisäksi myös edellisen kalenterivuoden liikevaihto. Yrityksen ei tarvitse liittyä alv-rekisteriin, jos liikevaihto jää molempina vuosina alle 15 000 euron.
  • Velvollisuus alv-rekisteröintiin ja arvonlisäverojen maksuun alkaa jatkossa 15 000 euron rajavaatimuksen ylittämisajankohdasta lukien. Aiemmin yrittäjän piti 15 000 euron rajan ylittyessä maksaa arvonlisäverot takautuvasti koko tilikauden myynnistä.
  • Alle 30 000 euron liikevaihdolla operoivia pienyrityksiä koskettava arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu käytöstä vuodenvaihteessa 2025. Kyseessä on pienyrittäjille ja -yrityksille suunnattu verohelpotus, jonka ansiosta yritys voi saada takaisin joko kaikki tai osan Verohallinnolle maksettavista arvonlisäveroista.

Kattavamman selonteon arvonlisäverotuksen muutoksista löydät Procountorin verkkosivuilta.

 

Tiivistelmä toiminimen verotuksesta

  • Toiminimen tulos saadaan selville, kun yritystoiminnan tuloista miinustetaan vähennyskelpoiset menot ja 5 prosentin yrittäjävähennys. Tulos jakautuu ansiotulona ja pääomatulona verotettavaksi.
  • Varsin usein toiminimiyrittäjien liiketoiminnan nettovarallisuus on sen verran pieni, että käytännössä koko tulos tai valtaosa siitä verotetaan ansiotulona yhdessä yrittäjän muiden mahdollisten ansiotulojen (kuten esimerkiksi päätyön palkan tai starttirahan) kanssa. Mitä isommat ansiotulot, sitä suuremmaksi veroprosentti nousee.
  • Uusi toiminimiyrittäjä voi yritystoiminnan alussa arvioida tuloksensa OmaVerossa. Veroa maksetaan vuoden aikana useammassa erässä ennakkoon tähän arvioon perustuen. Arviota voi aina muuttaa OmaVerossa, jos se näyttää menevän pahasti pieleen. Näin yrittäjän ei tarvitse odotella isoja veronpalautuksia tai maksaa myöhemmin lisäennakkoa tai sen jälkeen jäännösveroa.
  • Pienimuotoisessa toiminnassa toiminimellä tienattavat tulot voi arvioida myös verokortilla. Tällöin esimerkiksi sivutoiminen yrittäjä voi muuttaa verokorttiaan siten, että se huomioi päätyön lisäksi myös toiminimellä tienattavat pienet lisätulot.
  • Elinkeinotoiminnan veroilmoitus pitää täyttää keväisin. Voit täyttää ilmoituksen itse tai ulkoistaa asian kirjanpitäjälle.
  • Yrittäjänä sinun tulee muistaa huolehtia kuiteista, jotta saat merkittyä kaikki yritystoimintaasi liittyvät ostokset kirjanpitoon ja sitä kautta veroilmoitukselle toiminimesi tulosta pienentämään. Mitä pienempi tulos, sitä vähemmän tuloveroa tarvitsee maksaa.
  • Tuloverojen maksamisen lisäksi toiminimiyrittäjän pitää huolehtia myös arvonlisäveron keräämisestä ja maksamisesta, jos liikevaihto eli myynti on yli 15 000 euroa. Tällöin yrittäjä lisää arvonlisäveron myymiensä tuotteiden tai palveluiden hintaan. Alv-velvollisuus ei kuitenkaan koske aivan kaikkia toimialoja.

eTasku logo

Yrittäjä! Toimita kuitit kirjanpitoon helpoimmalla mahdollisella tavalla

Yli 90 % palvelua testanneista yrittäjistä jatkaa eTaskun käyttöä maksuttoman kokeilukuukauden jälkeen.

Tutustu hyötyihin ->


Lue myös nämä blogikirjoitukset: