Muutoksia pienten yritysten arvonlisäverotuksessa vuonna 2025

Julkaistu: 6.6.2024. Muokattu viimeksi: 6.6.2024.
Muutoksia pienten yritysten arvonlisäverotuksessa vuonna 2025

Vuonna 2025 tapahtuu muutoksia pienten yritysten arvonlisäverotuksessa: alarajahuojennus poistuu ja vähäisen toiminnan verovapautus laajenee EU-maihin. Näitä muutoksia ajava EU:n pienyritysdirektiivi vaatii Suomelta lainsäädännöllisiä muutoksia, joista hallitus on nyt esittänyt ehdotuksensa.

Direktiivin tarkoituksena on keventää EU:ssa toimivien pienten yritysten hallinnollista taakkaa, tasoittaa pelikenttää yritysten välillä ja edistää kansainvälistä kauppaa.

Muutokset koskevat kaikenlaisia pieniä yrityksiä, kuten osakeyhtiöitä, avoimia ja kommandiittiyhtiöitä sekä toiminimiyrittäjiä – yritysmuodolla ei ole väliä.

1.9.2024 yleinen arvonlisäverokanta nostetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Lue syksyn muutoksesta lisää Procountorin blogista: Arvonlisäveron korotus edessä – kertaa tulevan syksyn 2025 alv-muutokset

Sisällys:

ALV-alarajahuojennus poistuu
Vähäisen toiminnan raja-arvo
Pienten yritysten EU-myynnin arvonlisäverojärjestelmä
Muutosten aikataulu

ALV-alarajahuojennus poistuu

Alarajahuojennuksen saaminen muuttuu vuodesta 2025 eteenpäin. Pienten yritysten on nyt luovuttava alarajahuojennuksesta, joka on verohelpotus niille yrityksille, joiden vuotuinen liikevaihto on alle 30 000 euroa ja jotka ovat arvonlisäverorekisterissä.

Alarajahuojennusta voi vielä hakea vuodelle 2024. Tätä koskevat tiedot on annettava vuoden 2024 viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella. Niille yrityksille, joiden verokausi on kuukausi ja joiden tilikausi ei vastaa kalenterivuotta, on oikeus hakea huojennusta edellisen tilikauden osalta ennen lain voimaantuloa.

Vähäisen toiminnan raja-arvo 

Vähäisen liiketoiminnan käsite säilyy ennallaan. Jos yrityksen vuotuinen liikevaihto ei ylitä 15 000 euroa, se ei ole arvonlisäverovelvollinen. Tämän rajan osalta hallitus ei esitä muutoksia.

Vuodesta 2025 alkaen liikevaihdon laskemisessa siirrytään tarkastelemaan aina kalenterivuoden liikevaihtoa tilikauden sijaan. Arvioitaessa vähäisen toiminnan raja-arvon ylittymistä huomioidaan kuluvan ja edellisen kalenterivuoden liikevaihto. Jos molempien vuosien liikevaihto pysyy alle 15 000 euron, yritys ei tarvitse arvonlisäverorekisteröitymistä eikä arvonlisäverollista myyntiä.

Yrityksen on seurattava liikevaihtoaan ja rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi, kun liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan. Tällöin yrityksen on myös maksettava arvonlisäveroa. Nykyään yrityksen on rekisteröidyttävä ja maksettava arvonlisäveroa takautuvasti koko tilikauden myynnistä, jos liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan tilikauden aikana.

Yritys voi edelleen halutessaan rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka liikevaihto ei ylittäisi rajaa. Tämä voi olla houkuttelevaa mahdollisten alv-vähennysten takia: rekisteröitynyt yritys voi vähentää arvonlisäveron osuuden, joka sisältyy sen tekemiin arvonlisäverollisiin hankintoihin, arvonlisäveroilmoituksellaan.

Jatkossa yritys voi lopettaa arvonlisäverorekisteröinnin, jos sen liikevaihto on kahden peräkkäisen kalenterivuoden aikana pysynyt alle kansallisen vähäisen toiminnan rajan.

Kunkin EU-maan on päätettävä kansallinen vähäisen toiminnan verovapauden raja, joka voi olla enintään 85 000 euroa vuodessa.

Pienten yritysten EU-myynnin arvonlisäverojärjestelmä avautuu kansainväliselle kaupalle

Tämä laajentaa vähäisen toiminnan verovapauden soveltamisalaa EU-maiden ulkopuolella toimiviin yrityksiin. Aiemmin verovapaus koski vain yrityksiä niiden kotijäsenvaltiossa.

Yrityksille tarjotaan mahdollisuus hyödyntää tätä järjestelmää, mutta se on vapaaehtoista. Jos yritys haluaa hyötyä verovapaudesta toisessa EU-maassa, sen on rekisteröidyttävä EU-myynnin arvonlisäverojärjestelmään omassa kotijäsenvaltiossaan. Tätä etua voi käyttää yritys, jonka EU-maissa tekemä liikevaihto on enintään 100 000 euroa, eivätkä sen myynnit ylitä kohdemaan vähäisen toiminnan kansallista raja-arvoa.

Esimerkiksi, jos Suomessa toimiva pienyritys haluaa hyödyntää verovapautta Ruotsissa ja Tanskassa, sen on varmistettava, että sen myynnit kummassakin maassa eivät ylitä niiden kansallisia vähäisen toiminnan raja-arvoja sekä että sen arvonlisäveroton liikevaihto EU:ssa ei ole yli 100 000 euroa kuluvana tai edellisenä kalenterivuonna. Yrityksen vastuulla on valvoa, etteivät nämä rajat ylity.

Rekisteröityminen pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmään

Yritys, joka on sijoittautunut Suomeen, voi alkaa käyttää EU-myynnin arvonlisäverojärjestelmää 1.1.2025 alkaen ilmoittamalla ennakkoilmoituksen OmaVerossa. Tämän jälkeen yrityksen ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa se myy tavaroita tai palveluita.

Ennakkoilmoituksessa yrityksen on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, toimialansa ja ne jäsenvaltiot, joissa se aikoo soveltaa verovapautta. Lisäksi yrityksen on annettava tietoja sen tekemistä myynneistä kuluvana ja edellisenä kalenterivuonna eriteltynä jäsenvaltiokohtaisesti. Yrityksen on myös ilmoitettava kaikki ennakkoilmoitustietojen muutokset.

Yritys, joka on rekisteröity EU-myynnin arvonlisäverojärjestelmään, merkitään Verohallinnon tunnistamisrekisteriin muiden jäsenvaltioiden tarpeita varten. Tämä merkintä ei edellytä rekisteröitymistä arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Rekisteröitynyt yritys saa oman yksilöllisen tunnisteen.

Rekisteröityneen yrityksen on annettava neljännesvuosittain EU-myynnin ilmoitus, joka sisältää myyntitiedot jäsenvaltioittain. Ilmoitus on annettava viimeistään neljännesvuoden seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä OmaVerossa. Mahdolliset myynnit on ilmoitettava eri liiketoiminnan aloilla, jos jäsenvaltioilla on erisuuruisia raja-arvoja. Virheitä korjataan antamalla korvaava ilmoitus.

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä enintään 5000 euron laiminlyöntimaksu. Tämä maksu voidaan kuitenkin jättää määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai siihen on pätevä tai muu erityinen syy.

Muutosten aikataulu

Hallituksen esitys on jo toimitettu eduskunnalle. Lakimuutos tulee käsittelyyn eduskuntaa syksyllä 2024. Verohallinto antaa tarkempia ohjeita muutoksista sen jälkeen, kun kansallinen lainsäädäntö on virallisesti vahvistettu.

 


Jussi Räsänen

Lue myös nämä blogikirjoitukset: