Ateriakorvaus 2022 – tarkista korvauksen määrä ja maksamisen ehdot

Julkaistu: 30.5.2022. Muokattu viimeksi: 30.5.2022.
Ateriakorvaus 2022 – tarkista korvauksen määrä ja maksamisen ehdot

Teitkö työmatkan, mutta sinulle ei maksettu päivärahaa? Tällöin voit tiettyjen ehtojen täyttyessä saada ateriakorvauksen. Tältä sivulta löydät vastaukset yleisimpiin ateriakorvausta koskeviin kysymyksiin vuonna 2022.


 

eTasku logo

Hae matkakorvaukset helposti talteen eTasku-sovelluksella!

Kilometrikorvaukset, päivärahat, ateriakorvaukset – eTasku laskee korvaussummat puolestasi.

Yli 90 prosenttia palvelua testanneista yrittäjistä jatkaa eTaskun käyttöä ilmaisen kokeilukuukauden jälkeen.

Tutustu hyötyihin >>

Paljonko on ateriakorvauksen määrä vuonna 2022?

Verovapaa ateriakorvaus vuonna 2022 on enimmäismäärältään 11,25 euroa. Jos kuitenkin joudut työmatkasi aikana aterioimaan kahdesti tavanomaisen ruokailupaikkasi ulkopuolella, ateriakorvauksen enimmäismäärä nousee 22,50 euroon.

Vuotta aiemmin ateriakorvauksen enimmäismäärät olivat 11 ja 22 euroa. Korvausluokat nousivat näin ollen 25 ja 50 sentillä edellisvuoteen verrattuna.

 

Ateriakorvauksen ehdot – eli kenelle ateriakorvaus kuuluu?

Voit palkansaajana saada ateriakorvauksen, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

  • Sinulle ei maksettu työmatkastasi päivärahaa.
  • Sinulla ei työn vuoksi ollut mahdollisuutta aterioida ruokailutauon aikana tavanomaisella ruokailupaikallasi.

Yleensä ateriakorvaus siis tulee kyseeseen silloin, kun päivärahan maksamisen ehdot eivät täyty tai jos työnantaja ei maksa työmatkasta päivärahaa.

Päiväraha voidaan maksaa vain, jos työmatkan kesto on yli kuusi tuntia ja työmatkalle asetetut etäisyysvaatimukset täyttyvät. Päivärahan ehdoista ja työmatkan määritelmästä voit lukea kattavammin edeltävän linkin takaa.

Yritys voi itse päättää, maksaako se päivärahaa, jos maksamisesta ei ole erikseen määrätty alan työehtosopimuksessa tai työntekijän kanssa solmitussa työsopimuksessa. Verohallinto määrittää vain päivärahojen verovapaan osuuden enimmäismäärän.

Ateriakorvauksen verovapauteen työmatkan kesto tai pituus ei vaikuta.

Kahta ateriakorvausta vastaavan summan voit kuitenkin saada verovapaasti vain, jos työpäiväsi kesto kaksi puolen tunnin ruokailutaukoa mukaan luettuna on ollut yli 11 tuntia. Matkustamiseen uponnutta aikaa ei huomioida työpäivän kestossa.

 

Miten käy ateriakorvauksen, jos käytössäsi on lounasseteli tai lounaskortti?

Jos työnantajasi on järjestänyt sinulle ravintoedun lounassetelillä, -kortilla tai muulla kohdennetulla maksuvälineellä, tavanomaisena ruokailupaikkanasi voidaan pitää mitä tahansa ruokailupaikkaa, jossa voit maksaa kyseisellä maksuvälineellä.

Mikäli kyseinen maksuväline on käytössäsi myös työmatkoilla, työnantajasi ei voi maksaa sinulle ateriakorvausta verovapaasti. Verovapaa maksaminen ei onnistu, vaikka työnantajasi perisi sinulta ravintoedun luontoisetuarvoa vastaavan summan.

Huomioi, että sinulla katsotaan olleen mahdollisuus ruokailuun tavanomaisella ruokailupaikallasi myös niissä tilanteissa, joissa työnantajasi on tarjonnut sinulle kohdennettua maksuvälinettä, mutta et ole ottanut sitä käyttöösi.

Sen sijaan verovapaan koko- tai osapäivärahan määrä ei pienene, vaikka maksaisit työmatkan aikana työnantajaltasi saaduilla lounasseteleillä.

  • Syventävää lisätietoa: Vero.fi

 

Miten ateriakorvaus määräytyy niin sanotuilla erityisaloilla?

Erityisala tarkoittaa sellaista toimialaa, jolla erityistä työntekemispaikkaa täytyy työtehtävien takia vaihtaa usein. Vaihtelevien työkohteiden vuoksi erityisalalla työskentelevällä palkansaajalla ei siis pääsääntöisesti ole niin sanottua varsinaista työpaikkaa.

Oikeus- ja verotuskäytännössä esimerkiksi rakennus-, maanrakennus- ja metsäaloja on pidetty erityisaloina.

Erityisalalla verovapaan ateriakorvauksen saamisen edellytys on, että sinulla palkansaajana ei ole ollut mahdollisuutta työnantajasi järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Erityinen työntekemispaikka tarkoittaa sellaista paikkaa, jossa työskentelet tilapäisesti.

Ateriakorvauksen saamisen edellytys on myös se, ettet saa työmatkastasi päivärahaa.

Työpäivän keston tulee olla kaksi ruokailutaukoa mukaan laskettuna yli 11 tuntia, jotta voit saada verovapaasti kaksi ateriakorvausta. Matkustusaikaa ei lasketa mukaan työpäivän kestoon.

 

Mikä lasketaan työnantajan järjestämäksi työpaikkaruokailuksi erityisalalla?

Työnantajan järjestämäksi työpaikkaruokailuksi erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä lasketaan ateriointi työnantajan ylläpitämässä tai järjestämässä ruokalassa tai niin sanotussa sopimusruokalassa. Myös työnantajan järjestämä eväs- tai termosruokailu täyttää määritelmän.

Työnantajasi on myös saattanut tarjota sinulle ravintoedun lounassetelillä, -kortilla tai muulla kohdennetulla maksuvälineellä. Näissä tapauksissa työnantajan järjestämäksi työpaikkaruokailuksi luetaan myös kaikki ne ravintolat, joissa voit maksaa aterian kyseisellä maksuvälineellä.

Et voi saada ateriakorvausta, jos sinulla voidaan katsoa olevan mahdollisuus ruokailuun erityisen työntekemispaikkasi välittömässä läheisyydessä.

Välitön läheisyys tarkoittaa Verohallinnon ohjeistuksen perusteella sitä, että ruokailupaikka sijaitsee enintään yhden kilometrin päässä työkohteesta.

Jos sinulla on kuitenkin käytössäsi työnantajan järjestämä ravintoetu esimerkiksi lounassetelin tai -kortin muodossa – tai sinulle on tarjottu mahdollisuus saada tai ostaa työnantajalta lounasseteleitä – kyseistä järjestelyä pidetään työnantajan järjestämänä työpaikkaruokailuna.

Tällöin ruokailupaikan etäisyydellä työkohteesta ei ole merkitystä.

 

Mitä eroa on erityisalalla työskentelyllä ja liikkuvalla työllä?

Verohallinto muistuttaa ohjeistuksessaan, että erityisala tulee erottaa liikkuvasta työstä, jota esimerkiksi myyntiedustajat ja linja-autonkuljettajat tekevät.

Palkansaajaa pidetään liikkuvaa työtä tekevänä, jos hänen työskentelypaikkansa vaihtuvat päivittäin tai viikoittain tai hänellä on yleensä saman työpäivän aikana useita eri työkohteita.

Sen sijaan erityisaloilla työkohteet vaihtuvat myös usein, mutta liikkuvaa työtä tekeviin palkansaajiin verrattuna erityisalojen työntekijät tekevät yleensä töitä hieman pidemmän aikaa yhdessä kohteessa.

 

Mitä, jos työnantaja ei maksa ateriakorvausta?

Tietyissä tilanteissa sinulla on työntekijänä oikeus vähentää päivittäisiltä matkoiltasi ateriakorvausta vastaava summa tulonhankkimiskuluna. Ehtona on, että kaikki alla mainitut kriteerit täyttyvät:

  • Työskentelet erityisalalla (eli esimerkiksi rakennus-, maanrakennus tai metsäalalla).
  • Sinulla ei ole niin sanottua varsinaista työpaikkaa.
  • Työnantajasi ei maksa sinulle ateriakorvausta, päivärahaa tai mitään muuta korvausta aterioinnista.
  • Kaikki tulonhankkimiskulusi ovat yhteensä yli 750 euroa.

Voit vaatia vähennyksiä henkilökohtaisella veroilmoituksellasi. Tulonhankkimiskulujen ilmoittaminen pienentää verotettavien ansiotulojesi määrää. Tällöin maksat veroa pienempien tulojen perusteella, jolloin myös veron määrä luonnollisesti pienenee.

Ateriakorvauksen hakeminen vähennysperiaatteella onnistuu kätevimmin OmaVerossa. Tarkat kohta kohdalta -ohjeet vähennysten vaatimiseen löydät Verohallinnon verkkosivuilta.

 

Miten yrittäjät toimivat ateriakorvauksen kanssa?

Liikkeen- ja ammatinharjoittajana eli toiminimiyrittäjänä et voi maksaa itsellesi palkkaa. Tällöin et myöskään pysty maksamaan itsellesi palkansaajille tarkoitettuja verovapaita päivärahoja, kilometrikorvauksia ja ateriakorvauksia.

Voit kuitenkin ehtojen täyttyessä vähentää kilometrikorvauksia ja päivärahoja vastaavat summat lisävähennyksinä elinkeinotoiminnan veroilmoituksella. Lisävähennystä ei kuitenkaan Verohallinnon ohjeistuksen mukaan myönnetä ateriakorvauksen suuruisena.

Lisävähennykset pienentävät verotettavien tulojesi määrää, jolloin myös maksettavan veron määrä pienenee. Toiminimiyrittäjän matkakorvauksista voit lukea kattavammin Accountorin verkkosivuilta.

Osakeyhtiön omistajayrittäjänä voit maksaa itsellesi verovapaasti päivärahat ja kilometrikorvaukset työmatkoilta. Osakeyhtiöllesi nämä kulut ovat täysimääräisesti vähennettäviä kuluja yhtiön tuloverotuksessa. Sinulle ne puolestaan ovat verovapaata tuloa henkilökohtaisessa verotuksessasi.

Myös ateriakorvaukseen pätevät samat säännöt, jos sen maksamisen ehdot täyttyvät. Osakeyhtiön omistajayrittäjänä voit kuitenkin antaa itsellesi ravintoedun esimerkiksi lounasseteleillä tai lounaskortilla. Jos voit käyttää ravintoetua työmatkoilla, et voi saada ateriakorvausta.

 


Lue myös nämä blogikirjoitukset: